Mietinpä iltasella mitä olen tämän vuoden aikana saanut valmiiksi, enkä oikeestaan muista juuri mitään. Muutamat sukat hamsterikuussa, lapaset, parit kämmekkäät, kylykaverit lahjaksi jne. Ja nyt puikoilla on lainesukat
(itselleni jopa). Liityin myös Baijerilais-juttuun ja ne ajattelin myös pitää itse. Kaksi neuletakkia kuopukselleni Samoksesta, nappeja vaille valmiina kumpikin. Toinen novitan ohjeella ja toinen oma malli. Ohje pääsee ehkä Ullaan. Kuvia joskus kun saan uuden kameran.

Purkasin pois aikaa sitten aloittamani Snowdrop Shawlin, en jaksanut korjata virhettä pari kerrosta aikaisemmin ja päätin unohtaa koko jutun. Aloitin Icaruksen, neuloin aikani ja tajusin ettei väri (taaskaan) ole mun väri. MIKSI mä aina ostan vihreäsävyisiä lankoja?! Siksi kun ne näyttää niin nätiltä kerällä.. Vihreä ei ole mun väri. Koskahan mä sen uskoisin? Noh, jospa yrittäis tikutella Icaruksen valmiiksi parissa kuukaudessa, saa äiti sen sitten lahjaksi (vihreä on hänen värinsä kyllä). Katsotaan tuleeko tästä samanlainen itkupotkuprojekti kuin edellisestä synttärilahjasta hänelle.

Olen neulonut kuluvana vuonna myös yhden fifin Ainosta itselleni, se odottelee pingotustaan toista kuukautta tuolla mytyssä. Miksi itselleen neulominen on niin hankalaa mukamas? Miksei voi neuloa itselleen jotakin kaunista, ihan vaan koska haluaa? Miksi on mukava neuloa jotakin, mutta lopputulos ei sitten kiinnostakaan enää pätkääkään? Onko se sitä prosessineulomista kenties vai mikä mua oikein vaivaa.

Muille neulominen on mukavaa. Vielä mukavampaa se on sitten kun oppii sanomaan "kiitos, eikö olekin" kun saaja kehuu hienoksi. Ehkä joskus opin olemaan mutisematta "no se nyt vaan on sellanen.." ja otan kaiken kunnian itselleni tehdystä työstä. Ehkä myös opin neulomaan itselleni. Tilattiin kaverin kanssa jotain ihanaa lankaa (rowanspun jotakin, en oikein muista) ja siitä kyllä teen itselleni jotakin! Tai sitten se pääsee kanssani hautaan, se on _minun_ lankani eiks jeh.

Nyt pitäisi mennä ja neuloa ne laineet loppuun, niissä menee ehkä puoli tuntia kun vaan otan ja teen. Sitten välipalaksi lapaset esikoiselle (ei se kesä tule) ja Icaruksen kimppuun. Ja siinä sivussa hahtuvapöksyjä kuopukselle. Tuli ostettua 8 kiekkoa hahtuvaa ja neljä kerää loftia. Ja tuolla ne hyllyssä tuijottaa. Menenpä laittamaan kirjoja eteen niin en nää syyttävää mulkoilua. Adios!