Anna pirulle pikkusormi jne.. Koko käsi siinä meni, vaikken olisi ikinä uskonutkaan. Taustasta sen verran, että koulussa sain neulottua yhdet lapaset ja _yhden_ villasukan, siinä suuret saavutukseni käsitöissä. Nurjaa silmukkaa en oppinut silloinkaan, mutta opin huijaamaan niin ettei opettaja nähnyt. Lapasissa oli ne nurjat siellä missä pitikin, enpä vain kehtaa tunnustaa miten ne sinne saatiin - ehkäpä joku arvaa ;-)

Seuraavan kerran otin puikot käteen lähes seitsemän vuotta sitten. Neuloin miehelle yhden kaulaliinan ja aikomus oli tehdä syntyvälle vauvalle tilkkupeitto. Edelleen löytyy noin 10x10cm kokoisia eri värisiä neulottuja lappusia sieltä ja täältä, peittoa niistä ei ikinä tullut.

Marraskuussa 2005 se iski taas. Hirveä vimma TEHDÄ jotakin. Neuloin pipon (joka näyttää lampunvarjostimelta eikä ole kuvauskelpoinen..), otin opiksi virheistä ja neuloin toisen. Tuli opittua se nurjakin silmukka. Sitä pipoa mies jopa käyttää! Pari kaulaliinaa on keskentekoisina jossakin, vaan kävi liian tylsäksi ja piti löytää haasteita. Villapaita piti saada tehtyä, ja valmistuihan sekin. Nuoremmalle pojalle syntyi viikossa paita Novitan ohjeella. Kaarrokeneule oli jopa aloittelijalle helppo tehdä.

Säkillinen kaverilta saatuja lankoja odottaa laatikossa, fiilis on hyvä ja halu opetella kasvaa koko ajan. Kyllä minustakin vielä isona tulee neuloja!




Siinä se ihka ensimmäinen villapaitani omistajansa päällä. Aika hieno siitä tuli vaikka itse sanonkin :-)