Armotonta joululahjaneulontaa on  ollut havaittavissa tämän neulojan taloudessa. Valmistuneita on pilvin pimein, joskin osa ehti pakettiin asti ennen kuin neuloja muisti etsiä kameran.

Ensinnäkin on tehty pari ihanaa huivia (Mirri huspois, et katso!)



Pahoittelen surkeita kuvia, pimeä ja sateinen sää on pahapaha! Mutta tämä siis Revontuli. Lankana paksuhko vironvilla, kiitos Marjutille langasta! Leveys pingottamatta pari metriä, terveisiä vaan kaikille täältä soputelttatehtaalta. Jätin pingottamatta kokonaan.



Tämä tuskin esittelyä kaipaa.. (voi persus näitä kuvia!) Pingotettuna pari metriä, ja mä kun kuvittelin tällä kertaa tehneeni pienen. Pah! Menee lahjaksi mummolle joka on noin 155cm pitkä ja painaa pauttiarallaa 38kg. Ainakin mahtuu huivin sisään huoletta.



Nimikkosukat siskontytölle tarhaa varten, siellä kuulemma katoaa sukkapari poikineen talven aikana. Malli takatukasta, olen tyytyväinen!



Kämmekkäitä joka vaiheessa löytyy pitkin tupaa. Näitä on tehtynä jo 10 paria, muutamat vielä puuttuu. Ja noiden päättelyt, valmiit on jo paketeissa.



Tuossa susirumassa laiskanlinnassa tämä emäntä neuloo. Ja irkkaa. Ja neuloo. Ja irkkaa.. Maailman mukavin tuoli, ja epäilyksettä myös rumin. Mitä siivousta? Pah!

Kuvaamattomia valmistuneita on kolme virkattua (kyllä, opettelinpa sitäkin!) kaulahuivia joihin upposi yhteensä 100g Tahitia ja n. 80g epämääräistä paksua hassua lankaa ja yksi kassialma äidilleni (hän pyysi sellaisen).